Manner

Timo Heimosen arvostelu Länsi-Savossa 20.11.2012

Esityskausi: Syksy 2012

Käsikirjoitus: Seija Holma

Ohjaus: Tuija Sarmaslahti


“Elämän ja minun välissä on ohut mutta sitkeä paperiverho. Tatuoin itseni hauraaseen paperiin. Voin ehkä vapauttaa sanat, mutta itseäni en voi vapauttaa... Miten outo tapa pitää elämä loitolla.” 


Ensin oli Haviseva. Mökki, jonka Eeva-Liisa halusi myydä ja Anna-Liisa ostaa . Siitä käynnistyi runoilijan ja äidinkielenopettajan ystävyys, joka jätti molempiin lähtemättömät jäljet. Kirjeiden, musiikkituokioiden ja kahvihetkien kautta he avautuivat, lähentyivät, uskoutuivat ja purkautuivat. Ailahteleva ja melankolinen Eeva-Liisa ja ehyt ja tyyni Anna-Liisa täydensivät toisiaan, mutta pakottivat samalla toisensa näkemään itsensä uudella tavalla. Mutta voiko niin voimakkaalla liekillä roihuava ystävyys kestää, vai kuuluuko sen palaa loppuun? 

Eeva-Liisa Mannerin ja Anna-Liisa Mäenpään kirjeenvaihtoon perustuva näytelmä on pala suomalaista kulttuurihistoriaa, mutta myös yleisinhimillinen tarina ihmisten kaipuusta, yksinäisyydestä ja keskinäisestä riippuvuudesta. Se liikkuu ajatuksen nopeudella Tampereelta Espanjaan ja ottaa Mannerin runojen väkevät kuvat kiinteäksi osaksi draamaa. Hillityn kulturellin ulkokuoren alla vellovat syvät tunteet ja kosmiset näyt. 

”Nautin runoistasi kuin häkkilinnun omistaja, joka puhkoo linnun silmät, jotta se laulaisi kauniimmin. Mutta en tahdo tehdä niin.”

Perustuu Eeva-Liisa Mannerin ja Anna-Liisa Mäenpään autenttiseen kirjeenvaihtoon, josta kirjan koostanut Tuula Hökkä (Kirjoittamisen aika, Tammi, 2006, ISBN 951-31-3023-1), näyttämösovitus Seija Holma. Lisänä kuullaan kymmenkunta Mannerin Mäenpäälle kirjoittamaa runoa.

- --  - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 

Minä joka kirjoitin nimesi jokaiseen lehteen
ja juovuin äänestäsi kuin valosta

kaipaan enää unohduksen himmeitä tavuja
paon askeesia ja illan hiljaisuutta

Pehmeä varjosi haavoitti minua  
kuin madonnan viitan silkki mieletöntä kerjäläistä

En erottanut sinua taivaan sinestä:
olit kaksiselitteinen: minut lumosi ahdistus.

Onko kuolema unohtanut minut, liitolaisensa?
Odota vähän, kiiruhda hitaasti, ja putoan

kuin kivi taivaaseen.

(Eeva-Liisa Manner: Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot, 441)

Rooleissa:  
Eeva-Liisa Manner      Tuija Sarmaslahti

Anna-Liisa Mäenpää    Niina Ristikari

Kertoja K.                 Veikko Happonen

Esityspaikka:       Elomaan talo